Hallituskriisi joka peruuntui

Hallituksessa oli jo suunnitelma Halla-ahon voiton varalle: soinilaiset muodostaisivat oman eduskuntaryhmän. Ja niin kävi, että perussuomalaisten uusi Mestari valittiin. Kaappaushuhut kävivät kovina. Oliko totta, että perussuomalaiset olisi vallannut jokin vieras ryhmittymä? Suomen hallituskriisi nousi otsikoihin Kiinassa asti; oli dramaattinen päivä suomalaisessa politiikassa. Kansanedustaja Toimi Kankaanniemi puhui tunteellisena opposition häämöttäessä: ”Pyydän anteeksi Suomen köyhiltä”. Pääministeri lensi erokirje mukanaan kohtaamaan Niinistöä, mutta suunnitelma muuttui viime hetkellä. Raimo Vistbacka totesi: Uusi vaihtoehto saattaa saada rahaa Perussuomalaisten tukisäätiöltä – Halla-aho oli asiasta eri mieltä. Perussuomalaisten konkaripoliitikko totesi: ”puoluetuki voi siirtyä soinilaisille”. Kuka olisi arvannut, mitä tapahtuu perussuomalaisille? Toimittaja Lauri Nurmi tiesi ja nyt hän kertoo miksi.

Koko edellinen teksti muodostui aikajanalle valitsemiemme uutisten otsikoista vain muutamaa sanaa muuttamalla tai lisäämällä. Suomalaista politiikan historiaa tärisyttävän tapahtuman kohu myllertää maata edelleenkin, viikko Perussuomalaisten puoluekokouksen ja siihen liittyvän täysin poikkeuksellisen hallituskiemuran ansiosta. Sen tuloksena Suomessa on ”maahanmuuttokriittinen” puolue nyt sekä hallituksessa että oppositiossa. Jälkiaallot repivät paraikaa kunnissa perussuomalaisten rivejä ja ryhmiä hämmentäen äänestäjiä ja masentaen politiikassa tiomivia.

Mitä tätä kohua seuratessamme opimme? Poliittinen ajankohtaisohjelma Pyöreä pöytä palasi kesätauoltaan keskustelemaan tapahtuneesta. Pitkän linjan ammattilaiset, toimittaja Kaarina Hazard, tutkija Anu Koivunen ja Juha Itkonen keskustelivat Pauli Aalto-Setälän johdolla. He kertoivat jokainen ottaneensa totena maanantaina perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen Keskustan pääministeri Juha Sipilän ja kokoomuksen ministeri Petteri Orpon sanat puoluekokouksen tulosten selvittyä. Nämä kertoivat eri puheenvuoroissaan, kuinka ”kuminauhaa on venytetty liikaa” ja että kokoomuksen ja keskustan arvot ja EU:n arvopohja eivät salli yhteistyötä perussuomalaisten uuden johdon, europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon ja hänen esikuntansa kanssa. Tiistaina tunnelma oli jo toinen, kun selvisi, että puolueesta eronneet saivat takaisin ministeripaikkansa. Ohjelmassa muun muassa pohdittiin, miksi Sipilä kertoi kaikkien arvojen olevan samanarvoisia, ja miten on mahdollista, että kymmenisen päivää ennen puoluekokousta Turun Sanomissa oli osuva ennustus siitä, miten perussuomalaisten puoluekokouksessa ja sen jälkeen kävisi.

Ohjelmassa pohdittiin myös pääministeri Sipilän toimintaa, hallituskriisin hämmästyttävän nopeaa raukeamista ja sitä, olivatko kokoomus ja keskusta mukana neuvottelemassa kolmannen puolueen jakautumisesta. Erityisesti tämä pitkän linjan median ja tutkimuksen ammattilaisten ryhmä pohti sitä, oliko retoriikka ja malli suunniteltu etukäteen, oliko koko tapahtumaketju ennakoitu ja käsikirjoitettu etukäteen, ja oliko tapahtumaketju todella poliittisen järjestelmän ohittamista. Nyt, vajaa viikko perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen, on tutkivan journalismin aika. Muun muassa toimittaja Lauri Nurmi, joka ennakoi tapahtunutta vaalitulosta, puolueen hajoamista ja eronneiden hallitukseen ottamista jo hyvissä ajoin ennen puoluekokousta, avaa nyt tarkemmin tapahtumien kulkua ja taustaa 16.6.2017 Aamulehdessä:

Touko-kesäkuun vaihteessa hallituksessa keskusteltiin asiasta, ja sitä pidettiin varasuunnitelmana. Keskusteluissa oli myös ulkoministeri Soinin ja muiden perussuomalaisten ministereiden jatkaminen tehtävissään.

Alustava suunnitelma sopi kaikille, koska kokoomuslaiset ja keskustalaiset hyötyisivät perussuomalaisten halkeamisesta kahtia ja koska maltillisilla perussuomalaisilla ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa pelastaa asemaansa hallituksessa.

Soinin hätkähdyttävän raju blogiteksti oli tarkoitettu horjuttamaan suuren yleisön ja ennen kaikkea tiedotusvälineiden uskoa siihen, että mistään tällaisesta olisi puhuttu hallituksessa.

Soini tiesi uhraavansa maineensa.

Mitä opimme tämän kohun seuraamisesta? Turun Sanomien räjähdysvalmis ennakointi ei yksinkertaisesti saanut tulta, koska muut toimittajat eivät vaivautuneet sitä tarkentamaan, ja koska Timo Soini kiisti asian jyrkästi. Sen, että uutisoinnin nopeuden vaatimus vaikeutti olennaisella tavalla median mahdollisuutta tehdä taustatarkistuksia, sillä niihin ei tässä minuutti minuutilta etenevässä tilanteessa ollut aikaa. Sen, että medialle voidaan edelleenkin syöttää valtakunnallisesti merkittävä tarina Kekkosen noottikriisin tavoin. Sen, että metaforat, kuten ”kodin menettäminen” ja ”poliittinen koti paloi” ovat edelleenkin voimissaan. Sen, että kohun taustojen selvittyä voi edessä olla uusi.

Katso myös hallituskriisin aikajana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *