Sukupuolipaniikki yllätti taas

Tampereella ilmestyvä Aamulehti ilmoitti lauantain 16.9. pääkirjoituksessa ottavansa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit. Niinpä esimerkiksi eduskunnan puhemiehestä käytetään vastedes nimitystä puheenjohtaja.

Päätöksen perusteluna mainittiin, että kieli on keino jäsentää maailmaa, ja että kieli määrittelee ajattelua ja ohjaa tulkintoja. Lehti ei halua jatkossa ”olla voimistamassa ajatusta, että joku ammatti tai tehtävä on erityisen miehinen (tai naisinen)”. Samalla halutaan välttää kieleen ja titteleihin sisältyvää piilomaskuliinisuutta.

Pääkirjoituksessa vastattiin jo valmiiksi ennalta arvattavaan kritiikkiin:

Monen mielestä tämä voi tuntua näpertelyltä. Se on ymmärrettävää kritiikkiä – tasa-arvossa on suurempiakin ongelmia kuin muutama titteli. Niin onkin. Haluamme kuitenkin kiinnittää tähän asiaan omalta osaltamme huomiota, koska muutos rakentuu osista.

Perusteluista huolimatta kohu oli ennustettavissa: se nousee aina, kun julkisuudessa esitetään, että Suomi ei olekaan täysin saavuttanut sukupuolten tasa-arvoa.

Aamulehden pääkirjoituksen kirvoittamassa 136 nettikommentissa ihmeteltiin, miksi tuhlata aikaa näin turhaan asiaan, uhattiin lopettaa lehden tilaus, syytettiin lehteä kansalaisten manipuloinnista, typeryydestä ”tasa-arvovouhotuksesta”, jopa lain rikkomisesta, ja asetettiin lehti valemedioista katsoen ”toiseen äärilaitaan”, tosin yhtä kyseenalaiseen. Feminismiä irvittiin useissa kommenteissa, mutta mukana oli myös uudistusta ymmärtäviä ja kehuvia mielipiteitä.

Aamulehden nettiversiossa linkitettiin yli kymmenen pääkirjoitukseen liittyvää uutisjuttua. Keskustelu ammattinimitysten ”neutraaliuden” neutraaliudesta levisi nopeasti myös muualle niin kutsuttuun valtamediaan. Seuraavana päivänä sanomalehdet Helsingin Sanomista maakuntien pää-äänenkannattajiin uutisoivat Aamulehden päätöksestä ja arvioivat sen merkittävyyttä sekä miettivät omaa suhtautumistaan sukupuolittaviin nimikkeisiin.

Helsingin Sanomien päätoimittaja piti linjausta tärkeänä, mutta ei vielä osannut sanoa, lähteekö lehti seuraamaan Aamulehden linjaa. Turun Sanomien ja Ilta-Sanomien vastaavat päätoimittajat puolestaan karsastivat tällaista ”julistamista”.

Ylen Sanna Ukkola otti ammattinimitysasiaan kantaa raflaavasti otsikoidussa blogissaan ”Aamulehden sanaroviot” ja heitti peliin sananvapauskortin.

Ylen Jälkiviisaissa Heidi Sabanadesan, Maryan Abdulkarim ja Ville Blåfield puivat Aamulehden pyrkimystä vähentää mies-loppuisten ammattinimikkeiden käyttöä. Ohjelman taltiointi oli Areenassa otsikoitu ”Meillä on asiat hyvin kun tällaisesta aiheesta saadaan kohu aikaiseksi”. Heidi Sabanadesanin mielipiteen nostaminen otsikkoon kierrättää vanhaa argumenttia siitä, että Suomessa ei tasa-arvosta tai sen puutteesta edes pitäisi keskustella, kun asiat ovat jossakin muualla huonommin.

Mediakohulle ominaiseen tapaan keskustelua käytiin myös sosiaalisessa mediassa.

Hommaforumilla aiheesta käytiin odotetusti runsaasti keskustelua. Volyymia kuvaa se, että aiheeseen liittyvää kommentointia oli luettu sivuston laskurin mukaan tätä kirjoitettaessa 11 673 kertaa. Ensimmäinen kommentti sisältää suoran kehotuksen:

Tehkää oikeasti isänmaallinen teko ja lopettakaa Aamulehden tilaus ja levittäkää tätä uutista kaikkialle. Tästä täytyy tehdä napakka näpäytys toimittajien suuntaan levikin laskuna.

Twitterissä asiasta kiisteltiin ja kiistellään enemmän tai vähemmän asiallisesti mm. hashtagilla #kielimuuttuu.

Keskustelussa toistettiin usein, että suomen kieli on sukupuolineutraalia verrattuna vaikkapa ruotsiin, englantiin, ranskaan, espanjaan tai saksaan, joissa persoonapronominitkin ovat sukupuolittuneet ja joista osassa on käytössä kieliopilliset suvut (das, die, der jne.).

Samoin vedottiin toistuvasti siihen, että kieli kyllä muuttuu, sitä ei tarvitse muuttaa. Samasta asiasta on kuitenkin Suomessakin keskusteltu jo vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi kielitieteilijä Mila Engelberg, jota tässäkin kohussa haastateltiin asiantuntijana, kirjoitti jo vuonna 1993 julkaistussa Naistutkimus-lehden artikkelissaan ”Maskuliini, feminiini, virkamies – Geneeris-maskuliiniset ilmaisut, kuten mies-loppuiset ammattinimikkeet” ’mies’-päätteen näennäisestä geneerisyydestä eli yleispätevyydestä ja siitä, miten kielitoimiston erikoistutkijakaan ei pidä puhemies-nimityksen muuttamista tarpeellisena.

Kielentutkija Ulla Tiililä ihmettelee Aamulehden haastattelussa nimityksistä jälleen kerran noussutta kohua omituisena. Tasa-arvoiseen kielenkäyttöön siirtymisestä on keskusteltu Tiililänkin mukaan jo vuosikymmeniä; edellinen julkisuudessa isommin kuohuttanut keskustelu aiheesta käytiin kymmenen vuotta sitten, vuonna 2007.

Mediakeskustelu sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta saa lisää sävyjä voimakkaimpien tunnekuohujen tasoittuessa.

Erja Yläjärven kolumni ”Tasa-arvo mediassa vaatii muutakin kuin nimikkeiden vaihtamista” Helsingin Sanomissa nousee väittelyn yläpuolelle ja vetoaa journalistien merkittävään rooliin nais- ja mieskuvan luomisessa. Hän muistuttaa, että haastateltavien valinnassa ja ylipäänsä ihmisten representaatioissa ei ole kyse vain sukupuolesta, vaan myös esimerkiksi iästä ja yhteiskunnallisesta asemasta. Pitäisi siis valita asiantuntijoiksi muitakin kuin valkoisia keski-ikäisiä keskiluokkaisia miehiä.

Twitterissä keskustelu jatkuu edelleen tätä kirjoittaessani #kielimuuttuu -hashtagin alla. Alun juupas–eipäs -väännön jälkeen myös twiitit muuttuvat. Esimerkiksi etsitään ja osoitetaan Aamulehdessä käytettyjä mies-päätteisiä nimiä.

Tätä kirjoittaessani Eeva Kärkkäinen twiittaa:

Kohu ammattinimikkeiden sukupuolittumisesta on tasaantunut, mutta laajan yleisön tietoisuus on herännyt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *